Yritysvastuuohjeistus kustantajille

Suosituksen tavoitteena on lisätä kustantajien tietoisuutta yritysvastuusta ja ihmisoikeusriskien arvioinnista silloin, kun hankitaan tuotteita tai palveluita riskimaista (esim. Kiina, Malesia, Indonesia, Intia). Kustannusyhdistyksen suositus koskee riskimaissa teetettäviä alihankintoja kuten painatusta ja digituotantoa.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaan yrityksillä on vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia koko arvoketjussaan. Ihmisoikeustilanteet eri maissa ja alueilla elävät jatkuvasti, ja ihmisoikeusriskien arviointi on jatkuva prosessi.

Yritysvastuuseen sisältyy lisäksi mm. immateriaalioikeuksia, ympäristöä, lahjontaa ja korruptiota koskevat kysymykset, joita ei käsitellä tässä suosituksessa.

Suositus

Kustannusalan yritysten odotetaan noudattavan YK-periaatteiden mukaista ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusperiaatetta (due diligence). Tällä tarkoitetaan jatkuvaa prosessia, jolla yritykset tunnistavat haitalliset ihmisoikeusvaikutukset, joihin ne saattavat joutua osallisiksi suoraan tai liiketoimintansa kautta, ja ennaltaehkäisevät niitä. Lisäksi yritykset määrittelevät, miten ne puuttuvat näihin vaikutuksiin. Huolellisuusperiaatteen osa-alueet ovat vaikutusten arviointi, integrointi toimintaan, seuranta ja viestintä sekä mahdollisten epäkohtien ilmetessä toimenpiteet haitallisten ihmisoikeusvaikutusten lieventämiseksi ja korjaamiseksi.

Painatusalihankinnat ulkomailta tapahtuvat usein ns. yhteishankintoina. Alihankinta on usein osa isompaa usean kieliversion alihankintaa. Yritysten tulee selvittää yritysvastuuseen liittyvät seikat koko tuotantoketjun osalta ja vaikuttaa alan käytäntöihin siten, että tässä suosituksessa olevat asiat huomioidaan kansainvälisissä alihankinnoissa. Jos suomalaisella kustantajalla ei ole mahdollista varmistua yhteishankintojen vastuullisuudesta ennen sopimuksen allekirjoittamista, sen ei tule lähteä mukaan yhteiseen hankintaprosessiin.

Mitä alihankinnoista on selvitettävä

  1. Selvitä, mistä yrityksenne tuotteet tulevat:
    • Teetättekö tuotteita ns. riskimaissa (esim. Kiina, Malesia, Indonesia)?
    • Missä maissa ja mitkä tuotteet?
    • Mitä ihmisoikeusriskejä po. maihin liittyy? Kiinnitä huomiota ihmisoikeuksien toteutumisen erityisen haavoittuvien ryhmien ja heidän perheittensä osalta. Tällaisia ryhmiä ovat esim. alkuperäisväestö, naiset, kansalliset, etniset, uskonnolliset ja kielelliset vähemmistöt, lapset, vammaiset, sekä siirtolaistyöntekijät.
  2. Selvitä tuotteen tarkka tuotantopaikka.
  3. Selvitä, miten tuotantopaikka takaa työntekijöiden ihmisoikeuksien toteutumisen:
    • Onko tuotantopaikalla kansainvälinen sertifikaatti (esim. SA8000), johon sisältyviä säännöllisiä auditointeja myös tehdään?
    • Jos tuotantopaikalla ei ole sertifikaattia, ota selvää:
      • maksetaanko työntekijöille elämiseen riittävä palkka niin, että työntekijä ja hänen perheensä tulevat palkalla toimeen ilman ylitöitä (Tässä apuna Finnwatchin raportti ja laskentamalli)
      • onko työntekijöiden mahdollista järjestäytyä ammatillisesti tai onko heillä muita mahdollisuuksia vaikuttaa työskentelyolosuhteisiinsa
      • millaiset ovat työskentelyolosuhteet (lämpötila, tauot, työturvallisuus)
      • toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo
      • puututaanko työpaikalla (seksuaaliseen) häirintään
      • onko tietoa väärinkohtelusta
    • Tarvittaessa tietoja voi saada konsultoimalla ko. yrityksen sidosryhmiä (kansalaisjärjestöjä, ammattiyhdistysliikettä) tai kuulemalla työntekijöitä esimerkiksi tehtaan ulkopuolella järjestettävissä off-site haastatteluissa.
  4. Selvitä, kattaako vastuullisuus myös tuotantopaikan alihankintaketjun, eli toteutuvatko ihmisoikeudet koko arvoketjussa.
  5. Suosi pitkiä sopimussuhteita.
  6. Älä kilpaile vain hinnalla, vaan vaadi työskentelyolosuhteita, joissa ihmisoikeudet toteutuvat.
  7. Kiellä alihankkijalta työn teettäminen edelleen alihankintana tai vaadi alihankintapaikasta vastaavat tiedot tai sertifikaatti kuin mistä työ on alun perin tilattu.
  8. Kun kohtaat ongelman, älä lopeta heti ostoja, vaan vaikuta siihen, että ongelma korjataan. Asioihin voi vaikuttaa myös asteittain ja niin, että ottaa ne esille esim. yhteishankinnoissa.
  9. Muista läpinäkyvyys: kun asiakas kysyy tuotteesi alkuperää ja tuotantopaikkaa, sinulla on antaa hänelle tarkka vastaus: maa ja painopaikka/digituotteen tekopaikka. Tuotantopaikoista on hyvä raportoida julkisesti osana muuta yritysvastuuviestintää.
  10. Tutustu YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (ks. esim. TEM: Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet)

Lisätietoja

Olemassa on erilaisia kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja ja ohjeistoja, mm. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille ja ISO 26 000 -yhteiskuntavastuustandardi.

Yritysvastuun raportointiin on luotu ns. GRI-ohjeistus (Global Reporting Initiative). Se on tarkoitettu lähinnä suurille yrityksille. 

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut erityisesti pk-yrityksille tarkoitetun Yritysvastuun raportoinnin ensiaskeleet –raportin. Media-alalle on lisäksi laadittu toimialakohtainen lisäosa.

Linkkejä