Kirjakilta

Kirjakilta on kirja-alan yhdessäolojärjestö. Se kokoaa eri tahoilla kirjan hyväksi työskenteleviä yhteen keskustelemaan vapaamuotoisesti alan asioista ja pitämään hauskaa.

Kilta järjestää vuosittain ainakin kolme tapahtumaa: Tammilounaan, jossa julkistetaan viime vuoden luvut ja kuullaan ajankohtaisia esityksiä. Rapujuhlat, joissa otetaan ilo irti meren herkuista. Möötin, joka on ikiaikainen hauska seremonia illallisen kera Korkian raadin pukeutuessa peruukkeihin ja viittoihin.

Tämän lisäksi kilta saattaa järjestää muun muassa ekskursioita ja (K)iltakaljoja.

Kirjakillan jäsenyyttä on oikeutettu hakemaan vastuullista työtä kirja-alalla tekevä 25 vuotta täyttänyt henkilö. Hän tarvitsee jäsenhakemukseen kahden kiltalaisen suosituksen. Hakemuksen voi lähettää kirjakillan scriballe.

Kirjakilta perustettiin vuonna 1962. Sen arvovaltaisia perustajajäseniä olivat mm. Akateemisen Kirjakaupan johtaja Reino Husso, WSOY:n pääjohtaja Yrjö A. Jäntti sekä tuolloinen Otavan myyntijohtaja, nykyinen professori Heikki A. Reenpää. Tällä hetkellä jäseniä on runsaat 300. Kiltaa johtaa korkea raati, jonka puheenjohtajaa kutsutaan oltermanniksi. Oltermannin vetovuoro kestää kaksi kautta, ja tapana on ollut, että oltermanni on vuoroin kaupan ja vuoroin kustantamon edustaja.

 

Kirjakillan säännöt


Hyväksytty ensimmäisen kerran Killan ylimääräisessä vuosikokouksessa 10.9.1996 ja toisen kerran sääntömääräisessä vuosikokouksessa 6.11.1996

1. § Kirjakilta on rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia kirjakaupan ja kustannustoimen piirissä työskentelevien ja työskennelleiden henkilöiden yhdyssiteenä ja vaalia kirja-alan perinteitä. Tarkoitustaan yhdistys pyrkii toteuttamaan järjestämällä kokous-, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä retkeilyjä, keräämällä ja taltioimalla alan liittyviä muistoja ja muistelmia, harjoittamalla killan tarkoitusperiin liittyvää julkaisu- ja kustannustoimintaa, tekemällä alan järjestöille ja liikelaitoksille esityksiä ja aloitteita sekä hoitamalla huomionosoituksia yms. Toimintansa tukemiseksi kilta on oikeutettu vastaanottamaan testamentti- ym. lahjoituksia. Kirjakillan kotipaikka on Helsingin kaupunki.


2. § Killan jäseneksi pääsee jokainen 25 vuotta täyttänyt ja kirja-alalla vastuullisessa asemassa toimiva henkilö, joka on ollut alalla vähintään yhden vuoden. Uudet jäsenet hyväksyy killan raati vähintään kahden jäsenen suosittelemana. Suosittelijaksi ei hyväksytä oppipoikia. Killan jäsen merkitään killan luetteloon raadin toteamin palvelusvuosin.
Killan 50 vuotta nuorempia jäseniä puhutellaan kisälleiksi, mikäli he ovat olleet alalla vähintään 5 vuotta. Tätä lyhyemmän ajan kirjaa palvelleita jäseniä kutsutaan oppipojiksi. Kisällin, joka on 50 vuotta täyttänyt ja ollut alalla vähintään 20 vuotta, voi raati nimittää mestariksi. 60 vuotta täyttäneen mestarin voi raati nimittää kiltaporvariksi. Nimitykset astuvat voimaan, kun asianomaisen nimityskirja on lunastettu.
Kilta saattaa kutsua kirjakaupan ja kustannustoimen piiristä alalla ansioituneita henkilöitä kirjaporvareiksi siinä järjestyksessä kuin jäljempänä säädetään. Kirjaporvariksi kutsuttavan ei tarvitse olla killan jäsen.


3. § Jokaisella killan jäsenellä on killassa yhtäläinen puhe- ja äänioikeus killan asioissa riippumatta hänen asemastaan killassa. Valtakirjalla ei kiltakokouksissa saa äänestää.


4. § Jos killan jäsen julkisella esiintymisellään tai käytöksellään halventaa killan mainetta tai jatkuvasti laiminlyö määräaikaisen jäsenmaksunsa suorittamisen, voi raati erottaa hänet killasta.


5. § Killan jäsenen on suoritettava vuosittainen tai kertakaikkinen jäsenmaksu, joka on kaikille sama joka jonka suuruuden vuosikokous päättää. Vuosijäsenmaksu koskee aikaa vuosikokouksesta toiseen. Kirjaporvarit ovat kuitenkin vapautettuja jäsenmaksun suorittamisesta. Raati päättä vuosittain kisällinkirjan, mestarikirjan ja kiltaporvarikirjan lunastusmaksusta. Kirjaporvarinkirja annetaan lunastuksetta.


6. § Killan asioita hoitaa hallitus, jota kutsutaan raadiksi ja jonka toimikausi kestää vuosikokouksesta toiseen. Tähän kuuluu 8-12 jäsentä, sen mukaan kuin vuosikokous päättää. Jäsenet valitaan toimintavuodeksi kerrallaan. Ainakin seuraavat jäsenet on vuosikokouksessa valittava:

- puheenjohtaja, jota puhutellaan oltermanniksi
- varapuheenjohtaja, jota puhutellaan sinetinvartijaksi
- toiminnanjohtaja, jota puhutellaan kiltamestariksi
- toiminnanjohtajan apulainen, jota puhutellaan kuntakapteeniksi
- rahastonhoitaja, jota puhutellaan mynttimestariksi
- rahastonhoitajan apulainen, jota puhutellaan kistunvartijaksi
- sihteeri, jota puhutellaan sulkamestariksi, sekä
- sihteerin apulainen, jota puhutellaan scribaksi.
Mahdollisia muita raadin jäseniä kutsutaan raatimiehiksi tai muulla nimellä, jonka raati asianomaisen velvollisuudet huomioonottaen kulloinkin vahvistaa. Raadin jäsenten mahdollisista palkkioista päättää vuosikokous.


7. § Killan toiminta- ja tilivuosi on ensimmäistä kertaa lukuun ottamatta syyskuun 1. päivästä seuraavan elokuun 31. päivään ja killan vuosikokous on pidettävä viimeistään seuraavan marraskuun kuluessa. Killan tilejä tarkastamaan vuosikokous valitsee kaksi tilintarkastajaa varamiehineen, joiden on annettava vuosikokoukselle kirjallinen lausuntonsa syyskuun loppuun mennessä.


8. § Kiltakokoukset kutsuu koolle raati vähintään seitsemän päivää ennen kokousta joko kirjeitse tai ilmoittamalla siitä samalla ajassa Kirjakauppalehdessä. Kiltakokous on kutsuttava koolle myös, kun vähintään yksi kymmenesosa jäsenistä si-tä raadilta kirjallisesti pyytää määrätyn asian käsittelyä varten.


9. § Killan nimen kirjoittaa puheenjohtaja (oltermanni) tai varapuheenjohtaja (sinetinvartija), jompikumpi yhdessä hallituksen (raadin) jonkun jäsenen kanssa. Pankki- ym. juoksevien asioiden hoitoa varten hallitus (raati) on oikeutettu antamaan valtakirjan jollekin toimihenkilölle enintään vuodeksi kerrallaan.


10. § Raadin tehtävänä on hoitaa killan asioita edustaa sitä sekä vastata sen puolesta, hyväksyä killan jäsenet, pitää heistä kirjaa, tehdä esitykset kiltakokoukselle kirjaporvareiksi kutsumisesta, kutsua koolle kiltakokoukset, laatia vuosikertomus sekä vastata killan omaisuuden hoidosta. Raati on päätösvaltainen, kun saapuvilla on oltermanni tai sinetinvartija sekä vähintään puolet raadin kulloisesta jäsenmäärästä. Äänten mennessä tasan voittaa se kanta, jota puheen-johtaja on kannattanut, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa.


11. § Killan vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, joka kutsuu kokouksen sihteerin.
2. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus.
4. Esitetään vuosikertomus, tilit ja tilintarkastuskertomus.
5. Päätetään vuosikertomuksen hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistami-sesta.
6. Päätetään hallitukselle ja tilivelvollisille myönnettävästä vastuuvapaudesta.
7. Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta.
8. Päätetään raadin jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista.
9. Määrätään raadin jäsenmäärä.
10. Valitaan raadin jäsenet, kukin erikseen.
11. Valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä tarkastamaan kuluvan toimintavuoden tilejä.
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat, kuten raadin tekemät esitykset kirjaporvariksi kutsumisesta yms.


12. § Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan kahden perättäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidetyn kiltakokouksen päätös, jota kummallakin kerralla on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä.


13. § Jos kilta ehdotetaan lopetettavaksi, älköön ehdotusta hyväksyttäkö, jos vähintään kymmenen läsnäolevaa jäsentä sitä vastustaa. Lopettamispäätös on käsiteltävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä kiltakokouksessa. Jos kilta lopettaa toimintansa, on sen omaisuus, sen jälkeen kun velat on ensin maksettu, luovutettava Suomen Kirjakaupan Säätiölle killan ajamien tarkoitusperien lähellä oleviin tarkoitukseen käytettäväksi siten kuin viimeinen kiltakokous päättää.


14. § Muissa kohdissa on noudatettava kulloinkin voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.