Kirjojen ja lehtien arvonlisävero

Lukemisen verotuksen kiristäminen on vallitsevassa maailmantilanteessa omituinen toimi

Kannanotot— 19.6.2023

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on päätetty nostaa kirjojen ja oppimateriaalien arvonlisäverokantaa 10 prosentista 14 prosenttiin. Toisin sanoen hallitus haluaa entistä voimakkaammin verottaa lukemista ja oppimista. Tämä on ristiriidassa hallitukseen osallistuvien puolueiden lupauksesta olla leikkaamatta koulutuksesta, sillä näin tällä veronkorotuksella tosiasiallisesti tehdään.

Suomi siirtyy Euroopan maiden vertailussa lukemisen superverottajien joukkoon. Euroopassa kirjan arvonlisäveroprosentti on keskimäärin kuusi, ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa kirjoja ei veroteta lainkaan. Veronkorotus on sikäli erikoinen, että viime vuonna EU antoi mahdollisuuden laskea kirjojen arvonlisäveron nollaan: EU:ssa nähtiin lukemisen merkitys osaamiselle, sivistykselle, demokratialle sekä näinä aikoina niin tärkeälle resilienssille epäasiallista vaikuttamista vastaan.

Suomen tärkein luonnonvara ovat oppineet kansalaiset. Sen vuoksi tämän vain noin 17 lisämiljoonan potin kerääminen valtion kirstuun on hyvin omituinen ratkaisu, kun toisessa vaakakupissa painavat lukemisen vähenemisestä seuraavat haittavaikutukset.

Euroopan unionin direktiivi mahdollistaa nollaverokannan

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2022 arvonlisädirektiivin. Sen mukaan EU:n jäsenvaltiot voivat alentaa arvonlisäveron nollaan prosenttiin painetuille ja digitaalisille kirjoille ja lehdille. Uudistettu direktiivi tuli voimaan heti.

Suomen kustannusalan järjestöt ovat vedonneet hallitukseen lukemisen verotuksen keventämiseksi. Suomen nykyinen arvonlisäveroaste on 10 prosenttia painetuille ja digitaalisille kirjoille, oppimateriaaleille sekä sanoma- ja aikakauslehdille.

15.3.2022: Järjestöt vetoavat lukemisen verotuksen alentamiseksi

Veron laskeminen nollaan laskisi hintoja, lisäisi kysyntää ja edistäisi lukemista

Medialiitto ry teetti EY Economic Advisorylla selvityksen arvonlisäveron laskemisen taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan arvonlisäveron alentaminen nollaan siirtyisi osittain kuluttajahintoihin. Hintojen lasku olisi suurinta kirjoissa ja oppimateriaaleissa, hieman vähäisempää sanoma- ja aikakauslehdissä.

Jos lehtien ja kirjojen alv lasketaan nollaan, odotettavissa on että

• kirjojen ja lehtien hinnat laskevat 1,7–3,6 %.
• kirjojen ja lehtien nettomyynti kasvaa 104 miljoonalla eurolla.
• alan työllisyys kasvaa 451 henkilötyövuodella.
• julkaisujen monimuotoisuus, määrä ja laatu kasvaa.