Kulttuuripoliittiset tavoitteet hallitusohjelmaan
- Kirjallisuuden kenttä strategiseen ohjaukseen
- Kevennetään lukemisen verotusta
- Kirjallisuusviennin ansaintapotentiaali käyttöön
- Kirjallisuus virikesetelin piiriin
1. Kirjallisuuden kenttä strategiseen ohjaukseen
Kirja-alan järjestöt esittävät yhdessä kirjallisuuspoliittisen ohjelman laatimista.
Kirjallisuusalalla on meneillään suuri toimialan ja lukemisen murros, johon yhteiskunnallisen päätöksenteon on reagoitava. Valtion on tarkasteltava kirja-alaa tulevalla hallituskaudella omana kokonaisuutenaan. Kirja-alan järjestöt ehdottavat, että Suomeen laaditaan historian ensimmäinen kirjallisuuspoliittinen ohjelma. Tähän sisältyvät tiedot kirjailijoiden ja kääntäjien työskentelyedellytysten turvaamisesta, tuotannon tuesta, vienti-investoinneista ja kirjastojen toiminnasta.
Kirjallisuuden vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja merkitys yhteiskunnan sivistyksen ja kehityksen perustana on aina ollut voimakas. Kirja-ala on merkittävä luovan alan työllistäjä, lukutaidon edistäjä ja osaamistason kehittäjä. Kirja-alalla on paljon käyttämätöntä vientipotentiaalia ja annettavaa Suomen maakuvalle. Tämä käy ilmi vertailtaessa kirjallisuuden ulkomaankaupan lukuja pohjoismaisten naapureidemme vastaaviin lukuihin. Mainituista syistä valtiovallan tulisi tulevaisuudessa johtaa kirjallisuuspolitiikkaa strategisesti ja kokonaisvaltaisesti. Näin varmistetaan, että resursointi lukemisen edistämisen, kirjallisuuden tekijöiden toimeentulon tukemisen, viennin edistämisen ja tuotannon tukemisen välillä toteutetaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Seuraavat asiakokonaisuudet olisi hyvä käsitellä ehdottamassamme ministeriön laatimassa kirjallisuuspoliittisessa ohjelmassa:
- Kirjallisuus osana yhteiskuntaa
- Kirjallisuuden tuotanto ja jakelu
- Kirjailijoiden ja kääntäjien toimeentulo
- Viennin edistäminen
Esitys hallitusohjelmakirjaukseksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii kirjallisuuspoliittisen ohjelman, joka ottaa kantaa keskeisiin kirjallisuuden tuottamiseen ja levitykseen liittyviin seikkoihin. Ohjelman toteutumisesta tehdään selonteko hallituskauden puolivälissä.
Allekirjoittajat
- Finlands svenska författareförening rf.
- Suomen Kirjailijaliitto ry
- Suomen Kustannusyhdistys
- Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry – Finlands översättar- och tolkförbund rf
- Suomen tietokirjailijat ry
2. Kevennetään lukemisen verotusta
Suomi on sananvapauden kärkimaita. Lukemisen vaikutukset heijastuvat myönteisesti kaikkialle yhteiskuntaan ja luovat perustaa Suomen menestymiselle. Lukeneet kansalaiset ovat vastustuskykyisiä harhaanjohtavaa viestintää ja vihamielistä vaikuttamista vastaan.
Nykyisellään Suomi verottaa lukemista keskeisiä verrokkimaita ankarammin, kymmenen prosentin verokannalla. Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmän uudistus mahdollisti sen, että kirjat ja lehdet sekä painetuissa että digitaalisissa muodoissaan voidaan nyt sijoittaa Suomessakin arvonlisäveron nollaverokantaan.
Arvonlisäverokannan alentaminen on yksi parhaista työkaluista edistää kansalaisten lukemista. Keventämällä lukemisen verotusta edistetään kulttuuria, oppimista ja tiedonvälitystä kilpailuneutraalilla tavalla ja puuttumatta sananvapauteen. Päättäjien ei tarvitse arvottaa erilaisia sisältöjä. Vaikutus kohdentuu tasapuolisesti kaikkiin sisältöihin, jotka lukija katsoo maksamisen arvoisiksi.
Esitys hallitusohjelmakirjaukseksi
Hallitus muuttaa arvonlisäverolakia siten, että sanomalehtiin, aikakauslehtiin ja kirjoihin sovelletaan nykyisen 10 prosentin verokannan sijaan nollaverokantaa.
Lisää tietoa: Kirjojen ja lehtien arvonlisävero
3. Kirjallisuusviennin ansaintapotentiaali käyttöön
Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on selvästi jäljessä kirjallisuusviennissä: Vuonna 2020 Suomen kirjallisuusviennin arvo oli vain noin 12 % Ruotsin vastaavasta ja Norjaan verrattuna kolmasosa. Laadukkaalla kirjallisella tuotannollamme ei hyödynnetä kansantaloutta sillä tavoin kuin olisi mahdollista.
Varsin pienillä koordinoiduilla investoinneilla saavutettaisiin investoinnit ylittävät tuotot kirjallisuusviennin kasvun ja alan työllisyyden myötä. Esimerkiksi tuki Suomen yhteisosastoon kansainvälisillä kirjamessuilla sekä agentuurien tukeminen kirjallisuusagenttien kouluttamisessa mahdollistaisivat merkittävän kasvun jo alle puolen miljoonan euron investoinneilla.
Esitys hallitusohjelmakirjaukseksi
Hallitus investoi suunnitelmallisesti kirjallisuusvientiin sen tuottojen nostamiseksi yleis-pohjoismaiselle tasolle.
Lisää tietoa: Vientipolku
4. Kirjallisuus virikesetelin piiriin
Virikeseteli on työnantajan tarjoama etu käytettäväksi liikunta- tai kulttuuritoimintaan. Omaehtoisen edun verovapaa enimmäismäärä on 400 euroa vuodessa työntekijää kohti, ja työnantaja voi vähentää edun verotuksessa. Pelkästään yhden toimijan (Smartum) kautta virike-etua kulkee vuosittain useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä.
Käytännössä kaikki muut kulttuurielämän muodot jääkiekkoilusta oopperaan saavat tukea virikesetelistä. Kirjallisuus on jätetty ulkopuolelle, sillä virike-etuutta ei voi hyödyntää kirjojen hankintaan.
Linjausta on perusteltu sillä, että kirjoja voi antaa eteenpäin käytön jälkeen. Perustelu ei ole pitävä, sillä vastaavalla tavalla esimerkiksi konserttilipun voi antaa eteenpäin. Kiistattomasti yhteiskuntaa edistävän lukemisen edistämisen sekä kestävän kehityksen kannalta ei voitane myöskään pitää haitallisena, jos hankitun kirjan lukee useampi henkilö alkuperäisen edunsaajan lisäksi. Perustelu ei myöskään päde sähköisiä kirjoja välittäviin lukuaikapalveluihin.
Esitys hallitusohjelmakirjaukseksi
Hallitus tukee lukemista ja kirjallisuutta ulottamalla virikesetelin käytön myös kirjojen ostamiseen.