Kaikki lähtee hyvästä ideasta. Moni haaveilee kirjailijan ammatista, haluaa saada teksteilleen lukijoita ja parhaassa tapauksessa elättää itsensä kirjoittamalla.
Kirjailija työskentelee intohimonsa ja kutsumuksensa ohjaamana. Työ on luovaa, omaehtoista ja vapaata. Kirjoittamista on kuitenkin harjoiteltava niin kuin mitä tahansa muutakin taitoa. Ammattiin ei ole varsinaista koulutusta, mutta monet yliopistot ja muut oppilaitokset järjestävät luovan kirjoittamisen kursseja.
Kirjan teko alkaa siitä, että kirjailija laatii tekstistä käsikirjoituksen eli luonnoksen julkaistavasta tekstistä. Tärkeintä on kirjoittaa yksilöllisellä otteella aiheesta, jonka tuntee omakseen. Kaikki lähtee omasta innostuksesta ja sanomisen halusta.
Tietokirjojen kirjoittaminen poikkeaa jonkin verran kaunokirjallisuudesta. Tietokirjoja voi kirjoittaa yhden tekijän lisäksi suurempi työryhmä. Tietokirjan kustannuspäätöstä varten ei välttämättä tarvita kokonaista käsikirjoitusta, vaan kirjan idea, sisällysluettelohahmotelma ja pari näytelukua riittävät. Kustantamo voi myös tilata kirjoittajalta tietokirjan haluamastaan aiheesta. Tietokirjoissa keskeisintä on aihe ja kirjoittajan asiantuntemus.
Oppimateriaalin tekoprosessi muistuttaa tietokirjaa, mutta siinä lähtökohtana on kirjailijan idean sijaan opetussuunnitelma, ja kustantamo kokoaa kirjaa varten tekijäryhmän kyseisen aineen opettajista.
Lue lisää: Näin oppimateriaali syntyy
Kun kerrottava tarina on löytänyt muotonsa, on aika lähestyä kustantajaa. Kannattaa tutustua kustantamojen aiempiin julkaisuihin ja harkita sitten, mikä kustantamo olisi käsikirjoitukselle sopivin. Tekstiä voi tarjota myös moneen eri kustantamoon yhtä aikaa.
Käsikirjoituksen mukana lähetetään saatekirje, jossa kerrotaan tiiviisti kirjoittajasta ja lähetetystä käsikirjoituksesta. Kustannustoimittajat arvioivat uusia käsikirjoituksia jatkuvasti, ja heidän työtään helpottaa, jos saatekirjeestä käy selvästi ilmi, millaisesta käsikirjoituksesta on kysymys. Miksi se on kirjoitettu, mistä se kertoo, kenelle se on suunnattu?
Suuret kustantamot vastaanottavat vuodessa jopa tuhansia käsikirjoituksia, joten käsikirjoitus saattaa joutua odottamaan käsittelyvuoroaan useita kuukausia. Kaikkiin tarjottuihin käsikirjoituksiin tutustutaan, mutta kustannettavaksi niistä päätyy vain pieni osa.
Kustannustoimittajat ja -päälliköt valitsevat käsikirjoituksista parhaat ja kustannusohjelmaan sopivimmat. Joskus hyväkin käsikirjoitus voidaan joutua hylkäämään; syynä voi olla, ettei teksti sovi kustantamon linjaan.
Lue lisää: Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantamot
Jos kustantaja on kiinnostunut käsikirjoituksesta, neuvotellaan kirjailijan kanssa kustannussopimus. Kustannussopimuksessa määritellään ehdot, joiden perusteella tekijä saa korvauksen tekemästään työstä. Se on kirjailijan tärkein sopimus.
Kustannussopimus ei ole työsopimus, vaan kirjoittaja myy kustantajalle käsikirjoituksensa julkaisuoikeuden. Kustantamo saa sopimuksen perusteella oikeuden julkaista teoksen esimerkiksi painettuna kirjana, äänikirjana ja sähkökirjana.
Kustannussopimus tehdään aina kirjallisesti. Sopimuksessa määritellään esimerkiksi tekijänpalkkio, joka on yleensä kaksiosainen. Se koostuu niin sanotusta taatusta ennakosta ja varsinaisesta palkkiosta. Ennakko maksetaan yleensä sopimuksen kirjoittamisen yhteydessä ja se toimii ennakkomaksuna tulevista tekijänpalkkioista. Varsinainen tekijänpalkkio on yleensä jokin prosenttiosuus kirjan myynnistä.
Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys ovat laatineet yhdessä hyvät käytännöt ja muistilistan, joiden tarkoituksena on edistää sujuvaa kanssakäymistä ja reilua peliä kirjailijan ja kustantajan kustannussopimussuhteissa.
Lue lisää: Hyvät käytännöt kustannussopimuksissa
Kirjailijan tärkein yhteistyökumppani on kustannustoimittaja, jonka kanssa yhteistyössä käsikirjoitus tuotetaan valmiiksi kirjaksi.
Usein käsikirjoituksen ensimmäinen versio ei ole vielä julkaisuvalmis. Kirjailija työstää tekstiä yhteistyössä kustannustoimittajan kanssa, jotta se toimisi valmiina kirjana vielä paremmin. Usein oletetaan, että kustannustoimittaja on vain kielenhuoltaja, joka korjaa kielioppivirheet ja laittaa pilkut paikoilleen. Sitäkin toki tehdään – mutta myös paljon muuta.
Käsikirjoitusten lukemisen ja kommentoinnin lisäksi kustannustoimittaja kannustaa ja rohkaisee kirjailijaa sekä auttaa käytännön asioissa. Kustannustoimittaja pitää koko kirjaprojektin langat käsissään. Hän pitää yhteyttä kuvittajiin, kääntäjiin ja graafikoihin ja huolehtii, että kirja on aikataulussa valmis tuotantoon. Kustannustoimittaja on kirjailijan tukena myös kirjailijahaastatteluissa ja muissa esiintymisissä.
Usein kirjailija ja kustannustoimittaja jatkavat yhteistyötä myös seuraavissa kirjaprojekteissa, ja parhaassa tapauksessa heidän välilleen syntyy pitkä ja luottamuksellinen työparisuhde.