Jo useampi kuin joka toinen Suomessa myyty kirjakappale on digitaalinen – joko äänikirja tai luettava sähköinen kirja. Kirjamyynnin kustantajille tuomista euroista 40 % tulee digitaalisten julkaisujen myynnistä.
Digitaalinen äänikirja on viime vuosina nopeimmin kasvanut kirjojen julkaisuformaatti. Äänikirjamarkkina on kasvanut nopeassa tahdissa vuodesta 2016 lähtien, jolloin sekä BookBeat että Storytel aloittivat toimintansa Suomessa. Muutaman vuoden aikana Suomen äänikirjamarkkina on monikertaistunut: Vuoden 2023 lopussa kustantajien arvonlisäveroton äänikirjojen nettomyynti oli 39 miljoonaa euroa.
Myös sähköisistä julkaisuista käytettävät termit elävät markkinan kehittymisen mukaan. Termeillä sähkökirja, digikirja ja e-kirja viitataan luettavaan sähköiseen julkaisuun. Hybridikirja tai rikastettu kirja tarkoittaa kirjaa, joka yhdistää sähkökirjan ja äänikirjan ominaisuuksia.
Digitaalisten kirjojen liiketoimintalogiikka poikkeaa painetun kirjan myynnistä, ja siitä ymmärrettävästi liikkuu jonkin verran virheellisiä tulkintoja. Seuraavassa pyritään selventämään digitaaliseen kirjamarkkinaan liittyviä termejä ja kuvaamaan alalle vakiintuneita toimintamalleja.
Digitaalinen julkaiseminen mahdollistaa kirjojen paremman saatavuuden. Painetun kirjan elinkaari voi olla lyhyimmillään vain kuukausia, mutta ääni- ja e-kirja voidaan pitää saatavilla periaatteessa rajattomasti. Kustantaja voi pitää kirjailijan koko tuotannon saatavilla, kun kilpailu myymälöiden hyllytilasta ei rajoita valikoimaa. Tämä on myös kirjailijan etu: kun aikaisempi tuotanto on koko ajan saatavilla, jokaisen uutuuskirjan julkaisu nostaa aina myös backlist-kirjojen myyntiä. Uudet lukijat pääsevät helpommin mukaan pitkiin kirjasarjoihin, kun sarjan kaikki kirjat ovat saatavilla.
Uusi teknologia tuo uusia mahdollisuuksia sekä liiketoimintamalleihin että myös itse kirjaan. Kirjailijalla ja kustantajalla on mahdollisuus kokeilla uusia kirjoittamisen ja julkaisemisen tapoja, esimerkiksi sisällön rikastamisesta musiikin ja animaation avulla.
Ääni- ja e-kirjat tuovat myös kokonaan uusia lukijoita kirjojen pariin ja madaltavat kynnystä uusiin kirjoihin tutustumiseen. Lukuaikapalveluiden sovellukset mahdollistavat suoran palautteen lukijalta kustantajalle ja kirjailijalle.
Julkiseen keskusteluun on noussut kirjailijoiden äänikirjoista saamien tekijänoikeuspalkkioiden alhainen taso. On hyvä huomata, että sama ansaintalogiikan muutos koskee koko kirjan arvoketjua, tekijöiden lisäksi myös esimerkiksi kirjan kustantajaa ja myyjää. Yhtä kirjakappaletta kohti rahaa on liikkeellä merkittävästi vähemmän.
Kuluttaja vertailee äänikirjoja hankkiessaan lukuaikapalvelujen hintoja muihin vastaavanlaisesti hinnoiteltuihin sisältöpalveluihin, kuten Spotify tai Netflix. Vertailua ei tehdä siis pelkästään äänikirjoja tarjoavien palvelujen kesken. Jo aikaisemmin markkinoilla olleet suoratoistopalvelut ovat muokanneet markkinan hinnoittelun tietylle tasolle. Palveluntarjoajan ja kustantajan on hinnoiteltava tuotteensa niin, että sille on kysyntää.
Kustantajien kirjailijoille maksamien tekijänoikeuspalkkioiden prosentit ovat painetusta teoksesta ja äänikirjasta samat tai samaa suuruusluokkaa. Tekijänoikeustulojen muuttuminen ei johdu siis muuttuneesta jakoprosentista, vaan markkinoilta saatavan korvauksen muuttumisesta.
Kustannusyhdistyksen vuoden 2023 vuositilaston mukaan kustantajan kirjasta saama keskihinta on painetusta kirjasta 11,03 €, lukuaikapalvelun kautta kulutetusta äänikirjasta 2,37 €. Näin ollen myös kirjailijalle tilitettävä osuus yksittäisestä kirjasta jää pienemmäksi.
Erona on kuitenkin se, että lukuaikapalvelusta kulutetun kirjan tekijänpalkkio maksetaan uudelleen jokaisesta kuuntelukerrasta. Painetusta kirjasta palkkion saa vain kerran, vaikka kirjan lukisi useampi henkilö. Näin ollen osalla kirjailijoista digitalisoituminen voi jopa nostaa tekijänoikeuspalkkioiden määrää, kun taas toisilla vaikutus on päinvastainen.