Euroopan unionin vuonna 2019 antaman esteettömyysdirektiivin tarkoituksena on taata kuluttajille palveluja ja tuotteita, joita voi hyödyntää erilaisista toimintarajoitteista riippumatta. Direktiivi saatettiin Suomessa voimaan tekemällä muutoksia muun muassa digipalvelulakiin, ja uutta lainsäädäntöä aletaan noudattaa 28.6.2025.
Kirjankustannusalalle uusi lainsäädäntö on merkinnyt suurta muutosta sähkökirjojen tekoprosessiin. Saavutettavien sähkökirjojen tekeminen edellyttää toimenpiteitä kirjan tuotantoprosessin eri vaiheissa. Huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi sähkökirjan rakenteeseen ja metadataan. Jatkossa kuluttajien tulee voida löytää, hankkia ja lukea sähkökirja siten, että koko prosessi on saavutettava ja esteetön.
Kustannusala on valmistautunut saavutettavien sähkökirjojen julkaisemiseen hyvin, ja esimerkiksi eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten kustantajien saavutettavuusosaaminen on korkealla tasolla. Alalla on kuitenkin yhä huolia, jotka koskevat uuden lainsäädännön tulkintaa esimerkiksi aiemmin julkaistujen sähkökirjojen sekä poikkeustilanteiden osalta.
Uusi lainsäädäntö koskee myös sellaisia sähkökirjoja, jotka on julkaistu ennen kuin lakia aletaan noudattaa. Käytännössä sellaista sähkökirjaa, joka ei uusia vaatimuksia täytä, ei saa tarjota kuluttajalle 28.6.2025 jälkeen.
Aiemmin julkaistujen sähkökirjojen eli ns. backlist-teosten määrä on suuri, koska sähkökirjoja on julkaistu Suomessa noin 15 vuoden ajan. Valikoimissa on paljon kirjoja, joita ei ole enää saatavilla muissa formaateissa, esimerkiksi jos painetun kirjan painos on myyty loppuun. Mitä vanhemmista sähkökirjoista on kyse, sitä vaikeampaa niitä on tehdä uusien saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi. Yksittäisten teosten myyntimäärät ovat tyypillisesti hyvin pieniä, joten kustantajan on punnittava, onko sillä taloudellisia edellytyksiä tehdä teoksista saavutettavia versioita.
On epäselvää, mitä jatkossa täytyy tehdä sellaisille sähkökirjoille, joita ei ehditä tai voida tehdä uusien vaatimusten mukaisiksi. Jos kaikki backlist-teokset poistuvat markkinoilta, yleisön saatavilla olevien teosten määrä vähenee dramaattisella tavalla.
Laki mahdollistaa sen, että saavutettavuusvaatimuksista voi poiketa, jos vaatimusten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttoman rasitteen. Tällainen tilanne voi olla silloin, jos sähkökirja sisältää paljon kuvia tai taulukoita, joiden tekeminen saavutettaviksi olisi työlästä tai hyvin vaikeaa.
Kohtuuttomaan rasitteeseen vetoamisen pitää olla tosiasiassa mahdollista esimerkiksi tilanteissa, joissa saavutettavaksi saattaminen on niin kallista, työlästä tai jopa mahdotonta, että teoksen julkaiseminen sähkökirjana ei ole käytännössä kannattavaa. Kohtuuttomaan rasitteeseen vetoaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa kirja- ja kustannusalalle. Muuten uhkana on, että kohtuuttomaan rasitteeseen vetoamisen sijasta teoksia ei julkaista sähkökirjoina tai kuluttajien saatavilla jo olevat kirjat poistetaan markkinoilta.
Sähkökirjoja koskevan saavutettavuuslainsäädännön noudattamista valvoo jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, jonka tehtävänä on laajemminkin valvoa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Traficom muun muassa antaa yleistä ohjausta ja neuvontaa saavutettavuusvaatimuksista, ja käsittelee ilmoituksia eli kanteluita ja selvityspyyntöjä digitaalisten palvelujen käyttäjien kohtaamista saavutettavuuspuutteista.
Digitaalisten palvelujen saavutettavuutta on valvottu jo vuodesta 2019 lähtien, mutta sähkökirjoja koskevia vaatimuksia aletaan valvoa vasta kesäkuussa 2025. Koska kyseessä on uusi valvottava alue, on tärkeää, että kustannusala käy vuoropuhelua valvovan viranomaisen kanssa, jotta viranomainen oppii tuntemaan uuden valvottavan alan ominaispiirteitä. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei valvonnalla tai sitä koskevilla viranomaisen tulkinnoilla laajenneta lain soveltamisalaa.