Paperisen ja digitaalisen kirjan ympäristövaikutukset syntyvät eri tavoin. Keskeinen ero paperisen ja sähköisen kirjan välillä on, että paperikirjan ympäristöhaitat syntyvät valmistuksen aikana ja digitaalisten kirjojen niitä luettaessa tai kuunnellessa. Tärkeintä on pyrkiä aktiivisesti pienentämään molempien kirjan muotojen tuotannon ja käytön haitallista vaikutusta ympäristöön.
Painetun, noin puolen kilon painoisen kirjan hiilijalanjälki vastaa esimerkiksi noin 7 kilometrin ajoa autolla (VTT). Kirjan ympäristövaikutukset syntyvät sen valmistuksen ja kuljetuksen aikana. Sen sijaan painetun kirjan käytöstä ei juurikaan tule päästöjä. Painettu kirja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan, ja sen pitkä käyttöikä vähentää tarvetta jatkuvalle uusien tuotteiden valmistukselle.
Kirjoissa käytettävä paperi valmistetaan pääasiassa kuitupuusta, joka saadaan harvennushakkuista tai tukkipuun jalostuksen sivutuotteena. Metsien sertifiointijärjestelmät, kuten FSC ja PEFC, yhdessä EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) kanssa, pyrkivät varmistamaan, että Euroopassa myydyt kirjat eivät aiheuta metsäkatoa.
Paperin kierrätysaste Euroopassa on 73 %. Tämä on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi elektroniikkajätteen kierrätysaste.
Digitaalisen kirjan sisällön voidaan katsoa syntyvän samalla kun paperikirjankin sisällön, joten sisällöntuotantoon liittyvät päästöt ovat identtiset. Tämän lisäksi päästöjä syntyy hieman esimerkiksi äänikirjan tuotantoprosessista ja sähkökirjan toteuttamisesta. Tuotteen valmistus ei siis sinänsä kuluta paljon luonnonvaroja.
Digitaalinen kirjan käyttö kuitenkin vaatii laitteiden, kuten e-lukijoiden tai kännyköiden valmistusta, mikä kuluttaa merkittävästi mineraalivaroja ja synnyttää elektroniikkajätettä. Digitaalinen kulutus nojaa energiaintensiiviseen infrastruktuuriin, kuten datakeskuksiin. Digitaalisten palveluiden käytöstä syntyvät päästöt voivat olla huomattavia. Esimerkiksi digitaalisten videoiden suoratoiston on arvioitu vastaavan Espanjan vuosittaisia päästöjä.
Digitaalisen kirjan ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta onkin merkittävää, mikä osuus laitteen käytöstä katsotaan kohdistuvan lukemiseen ja mikä muuhun käyttöön.
Painetun ja digitaalisen kirjan ympäristövaikutukset ovat erilaiset. Painetun kirjan valmistus aiheuttaa kertaluonteisia päästöjä, mutta se säilyy käyttökelpoisena vuosikymmeniä ilman lisävaikutuksia ympäristöön. Digitaalisen kirjan valmistus aiheuttaa vähemmän ympäristövaikutuksia, mutta sen käyttö vaatii jatkuvaa energiankulutusta ja laitteita, joiden kierrätettävyydessä on vielä kehitettävää.
Molempien kirjan muotojen vahvuuksia voidaan yhdistää kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi. Esimerkiksi painettuja kirjoja voidaan käyttää tilanteissa, joissa pitkäkestoinen käyttö on todennäköistä, kun taas digitaaliset kirjat helpottavat kirjojen saatavuutta, saavutettavuutta ja jakelua.
Kirjan formaattia valitessa kannattaa harkita myös omia kulutustottumuksia: Henkilön, joka lukee vain pari kirjaa vuodessa, ei ympäristön näkökulmasta kannata hankkia sähkökirjojen lukulaitetta. Sen sijaan ahkeran lukijan voi hyvinkin kannattaa. Kestävässä kirjankulutuksessa avain on painetun ja digitaalisen käytön tasapainottaminen ja tietoinen valinta ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Aivan keskeisessä roolissa kirjan eri muotojen hiilijalanjäljen pienentämisessä ovat luonnollisesti niiden tuottajat. Tästä syystä kustannusala mittaa hiilijalanjälkeään ja pyrkii aktiivisesti pienentämään sitä.
Lähteet: