Kirjojen arvonlisävero

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on päätetty nostaa kirjojen ja oppimateriaalien arvonlisäverokantaa 10 prosentista 14 prosenttiin. Tämä on ristiriidassa hallituksen lukutaitopoliittisten toimien kanssa. Huoli veronkorotuksen vaikutuksista lukemiseen sekä kulttuurialan toimeentuloon jaetaan laajasti.

Suomi siirtyy Euroopan maiden vertailussa lukemisen superverottajien joukkoon. Euroopassa kirjan arvonlisäveroprosentti on keskimäärin kuusi, ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa kirjoja ei veroteta lainkaan. Veronkorotus on sikäli erikoinen, että EU antoi mahdollisuuden laskea kirjojen arvonlisäveron nollaan: EU:ssa nähtiin lukemisen merkitys osaamiselle, sivistykselle, demokratialle sekä näinä aikoina niin tärkeälle resilienssille epäasiallista vaikuttamista vastaan.

19.6.2023: Lukemisen verotuksen kiristäminen on vallitsevassa maailmantilanteessa omituinen toimi

Kansalaisaloite: Pelastetaan lukutaito – kirjan arvonlisäveroa ei saa nostaa

Euroopan unionin direktiivi mahdollistaa nollaverokannan

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2022 arvonlisädirektiivin. Sen mukaan EU:n jäsenvaltiot voivat alentaa arvonlisäveron nollaan prosenttiin painetuille ja digitaalisille kirjoille ja lehdille. Uudistettu direktiivi tuli voimaan heti.

EU-parlamentin kirja-alan tulevaisuutta koskevassa paperissa suositellaan jäsenmaille kirjan arvonlisäveron laskemista nollaan tietotalouden, lukutaidon ja lukemisen elinikäisten hyötyjen edistämiseksi.

European Parliament 14.9.2023: The future of the European book sector

Veron laskeminen nollaan laskisi hintoja, lisäisi kysyntää ja edistäisi lukemista

Medialiitto ry teetti EY Economic Advisorylla selvityksen arvonlisäveron laskemisen taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan arvonlisäveron alentaminen nollaan siirtyisi osittain kuluttajahintoihin. Hintojen lasku olisi suurinta kirjoissa ja oppimateriaaleissa, hieman vähäisempää sanoma- ja aikakauslehdissä.

Jos lehtien ja kirjojen alv lasketaan nollaan, odotettavissa on että

• kirjojen ja lehtien hinnat laskevat 1,7–3,6 %.
• kirjojen ja lehtien nettomyynti kasvaa 104 miljoonalla eurolla.
• alan työllisyys kasvaa 451 henkilötyövuodella.
• julkaisujen monimuotoisuus, määrä ja laatu kasvaa.

Selvitys tehtiin ennen Orpon hallitusohjelman linjausta, jonka mukaan kirjojen arvonlisävero nostetaan kymmenestä 14 prosenttiin. Laskelmat koskevat siis tilannetta, jossa vero laskettaisiin kymmenestä prosentista nollaan.