Kopiosto selvitti teosten luvattoman kopioinnin kehitystä oppilaitoksissa. Kopiointitutkimusten mukaan tehtäväkirjojen kopiointi on viime vuosien aikana kasvanut varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja lukioissa. Viime vuonna toteutetussa paneelikyselyssä puolet vastanneista opettajista kertoi kopioineensa tehtäväkirjoja edellisen vuoden aikana.
Peruskoulujen ja lukioiden opettajat vastasivat vuonna 2023 Kopioston paneelikyselyyn, jossa kysyttiin muun muassa miksi ja miten paljon tehtäväkirjoja kopioidaan. Seitsemän kymmenestä vastaajasta oli ainakin joskus kopioinut tehtäväkirjoja ja joka toinen viimeisen vuoden aikana.
Kyselyn mukaan tehtäväkirjoja kopioidaan peruskouluissa ja lukioissa usein silloin, kun yksittäinen oppija on unohtanut kirjan kotiin. Tehtäväkirjoja kopioineista vastaajista yli 40 % oli ainakin joskus kopioinut tehtäväkirjoja myös lisätehtäväksi ja yli kolmasosa oppimateriaaliksi.
”Alle neljäsosa tehtäväkirjoja oppimateriaaliksi kopioineista vastaajista ilmoitti, että oppijoille oli hankittu alkuperäinen tehtäväkirja. Kun oppijoille ei hankita omia tehtäväkirjoja, kopioidaan niitä oletettavasti herkemmin ja enemmän”, Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela valottaa.
Kopiosto selvittää säännöllisesti tekijänoikeuden suojaamien teosten kopiointia oppilaitoksissa. Nämä tutkimukset osoittavat, että tehtäväkirjojen kopiointi opetuksessa on lisääntynyt. Vaikka muita oppimateriaaleja saa kopioida osittain Kopioston luvalla, eivät lupa tai kustantajat kumpikaan salli tehtäväkirjojen kopiointia.
Varhaiskasvatuksessa tehtäväkirjoja kopioitiin Kopioston vuoden 2023 kopiointitutkimuksen mukaan arviolta 2,1 miljoonaa sivua. Se on viidesosa siitä sivujen kokonaismäärästä, joka varhaiskasvatuksessa kopioidaan painetuista julkaisuista, kuten kirjoista. Vuonna 2018 tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa tehtäväkirjoja kopioitiin 1,7 miljoonaa sivua (7 % kopioinnin kokonaismäärästä). Tehtäväkirjojen kopiointi varhaiskasvatuksessa on siis kasvanut sekä määrällisesti että suhteellisesti.
Samansuuntainen kasvu näkyy myös peruskouluissa ja lukioissa. Niissä tehtäväkirjoja kopioitiin Kopioston vuonna 2022 tekemän kopiointitutkimuksen mukaan arviolta 22,6 miljoonaa sivua, kun vastaava luku neljä vuotta aiemmin oli 16,3 miljoonaa. Kaikkien painettujen julkaisujen kopiointimäärästä luvatonta tehtäväkirjojen kopiointia oli vuonna 2022 peruskouluissa 24 % ja lukioissa 10 %.
Muun kopioinnin vähentyessä teosten luvattoman kopioinnin lisääntyminen on Salmelan mukaan poikkeuksellinen ilmiö. Salmela muistuttaa, ettei tehtäväkirjojen kopiointi ole koskaan kuulunut Kopioston kopiointiluvan piiriin.
”Luvattoman kopioinnin tilanteita tulee silloin tällöin Kopioston tietoon ja teosten oikeudenhaltijat niihin myös yleensä puuttuvat. Tehtäväkirjan tekijöillä ja kustantajalla on tekijänoikeuslain mukaan oikeus vaatia asianmukaista korvausta, jos heidän teoksiaan kopioidaan luvattomasti”, Salmela sanoo.
Luvaton kopiointi huolestuttaa myös Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laihoa.
”Opettajatyöryhmät kustantamojen avustamina laativat laadukkaat oppimateriaalit. Luvaton kopiointi vähentää alkuperäiskappaleiden myyntiä, pienentää tekijöiden tekijänpalkkioita ja lopulta tekee tehtäväkirjojen tekemisestä kannattamatonta”, Laiho kertoo.
”Ammattimaisesti tehtyjen tehtäväkirjojen poistuminen koululaisten käsistä ei olisi hyvä uutinen oppimisen kannalta.”
Vuoden 2023 erilliseen paneelikyselyyn tehtäväkirjojen kopioinnista vastasi yhteensä 183 opettajaa peruskouluista ja lukioista.
Peruskoulujen ja lukioiden kopioinnin kokonaismäärä ja tehtäväkirjojen kopioinnin määrät selviävät peruskoulujen ja lukioiden opettajille tehdyistä kopiointitutkimuksista. Vuoden 2022 tutkimukseen vastasi yhteensä 2472 opettajaa tai muuta opetushenkilöstöä. Vuoden 2018 tutkimukseen puolestaan vastasi 2582 peruskouluissa ja lukioissa työskentelevää henkilöä, joista suurin osa oli opettajia.
Varhaiskasvatuksen kopioinnin kokonaismäärä ja tehtäväkirjojen kopioinnin määrät selviävät varhaiskasvatuksen henkilöstölle tehdyistä kopiointitutkimuksista. Vuoden 2023 tutkimukseen vastasi 1424 kunnallisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työntekijää. Vuoden 2018 tutkimukseen vastasi 1077 päiväkotien työntekijää.