Neljä faktaa toisen asteen oppimateriaaleista

Tälle sivulle on koottuna keskeisimpiä faktatietoja toisen asteen oppimateriaaleihin liittyen sekä linkit tiedon lähteille. Lisäksi esitetään Suomen Kustannusyhdistyksen näkemykset esiteltyihin tosiseikkoihin viitaten.

1. Kustannetun oppimateriaalin osuus on vain noin 2,4 % toisen asteen koulutuksen kokonaismenoista
2. Peruskoulun oppimateriaalien hankintamalli toimii myös toisella asteella
3. Suurin osa oppimateriaalista on digitaalista
4. Laadukkaan oppimateriaalin tekeminen vaatii paljon aikaa ja resursseja

Suomen Kustannusyhdistyksen näkemys
Jokaisella opiskelijalla on oikeus hyvään oppimateriaaliin

Käynnissä on lähihistoriamme merkittävin koulutuspoliittinen uudistus, kun oppivelvollisuusikä pitenee ja toisen asteen koulutus muuttuu opiskelijalle maksuttomaksi. Onnistunutta uudistusta toteutetaan nyt kunnissa.

Suomen menestyksen kulmakivi on tasa-arvoisesti ja laadukkaasti koulutettu kansa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus hyvään oppimateriaaliin. Laadukas materiaali on ensiarvoisen tärkeää opiskelijoiden ja opettajien työn kannalta sekä tärkeä yhdenvertaisuuden tae.

1. Kustannetun oppimateriaalin osuus on vain noin 2,4 % toisen asteen koulutuksen kokonaismenoista

• Toisen asteen koulutuksen kokonaiskustannukset ennen oppivelvollisuuden laajentamista olivat 2 646 miljoonaa euroa.
• Mikäli kaikki toisen asteen oppimateriaalit ostettaisiin uutena kustantajilta, kirjallisen oppimateriaalin kustannukset koko toiselle asteelle olisivat arviolta 64,4 miljoonaa euroa vuodessa.
• Tosiasialliset kustannukset ovat tätä alemmat, koska osa oppimateriaaleista on kierrätettyä.
• Lähde: laskelma, jonka pohjana Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilasto, Suomen Kustannusyhdistyksen oppimateriaalitilasto sekä OPH/Tilastokeskus

Suomen Kustannusyhdistyksen näkemys:
Uudistuksen loppuunviemiseen varattava riittävät resurssit – oppimateriaaleista ei kannata säästää

Kuntien taloustilanne on haastava ja valtiolta tuleva korvaus toisen asteen kustannuksiin ei välttämättä riitä korvaamaan kunnille muodostuvia kustannuksia. On kuitenkin tärkeää, että oppimateriaalin laadusta ei tämän vuoksi tingitä, vaan taataan asianmukainen oppimateriaali kaikille opiskelijoille.

Oppimateriaalit muodostavat kokonaiskustannuksista vain pienen osan – niistä pihistämällä ei synny merkittäviä säästöjä. Sen sijaan laadukas oppimateriaali vapauttaa opettajien resursseja varsinaiseen opetustyöhön.

2. Peruskoulun oppimateriaalien hankintamalli toimii myös toisella asteella

• Perusopetuksessa on ollut vuosikymmeniä käytössä oppimateriaalien hankintamalli, joka on hyvin sovellettavissa myös toisen asteen tarpeisiin.
• Kunta kilpailuttaa oppimateriaalin välittäjät. Näillä on valikoimissaan kaikkien kustantajien materiaalit. Voittanut välittäjä toimittaa materiaalit kyseisen kunnan kouluihin.
• Rehtorit ja opettajat valitsevat kustantajien valikoimasta ne materiaalit, jotka tukevat parhaiten koulun ja opettajien pedagogisia tavoitteita.

3. Suurin osa oppimateriaalista on digitaalista

• Digitaalisten oppimateriaalien käyttö toisella asteella kasvaa nopeasti.
• Vuonna 2021 myydyistä lukion oppimateriaaleista 72,2 % oli digitaalisia, koko toisen asteen oppimateriaalista 64 %.
• Kuntien hankkimasta lukioiden oppimateriaalista digitaalista oli 75,8 %.
• Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilasto sekä oppimateriaalikustantajille tehty kysely

Suomen Kustannusyhdistyksen näkemys:
Digitaalinen materiaali on monipuolista, mutta vaikeasti kierrätettävää – riittävä resursointi tärkeää

Digitaaliset oppimateriaalit sopivat hyvin toiselle asteelle, jossa opiskelija tarvitsee oppimateriaaleja pidemmän aikaa, esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen tai opinnäytetyöhön – tämä onnistuu käyttäjäkohtaisella lisensoinnilla ilman, että koulun tarvitsee hallinnoida paperisten kirjojen kierrätystä.

Digitaalisia oppimateriaaleja ei yleensä voida kierrättää, koska niihin kertyy oppilaan henkilökohtainen suoritushistoria ja muistiinpanot, ja ne voivat mukautua oppilaan yksilölliseen suoritustasoon. Paperikirjat ovat kuten ennenkin osittain kierrätettäviä. On kuitenkin huomattava, että jatkossa kierrätyksestä vastaa koulutuksenjärjestäjä, ei oppilas itse. Tämä on huomioitava resurssoinnissa.

Oppimateriaali ei enää tarkoita vain teksti- ja tehtäväkirjaa, vaan monipuolista kokonaisuutta, joka saattaa sisältää liikkuvaa kuvaa, ääntä sekä pelillisiä elementtejä. Materiaali mukautuu opiskelijan etenemisen mukaan ja tukee oppimista. Modernien laadukkaiden digitaalisten materiaalien tuotanto on selvästi kalliimpaa kuin painetun edellä mainittujen uusien elementtien myötä. Kustantaja huolehtii niiden lisäksi mm. aineistojen jatkuvasta päivittämisestä, digitaalisten alustojen kehittämisestä, tekijänoikeuksista ja saavutettavuudesta.

4. Laadukkaan oppimateriaalin tekeminen vaatii paljon aikaa ja resursseja

• Suurin osa oppimateriaalin tuotantokustannuksista syntyy sisällön tuottamisesta ja sen ajan tasalla pitämisestä.
• Yhden oppikirjan valmistusprosessi kestää tyypillisesti noin 1,5 vuotta.
• Kustantajien työryhmissä työskentelee sivutoimisesti yli 3 000 ammattitaitoista ja asiantuntevaa opettajaa saaden työstään palkkion.
• Laadukas oppimateriaali sisältää monipuolista sisältöä: tekstejä, tehtäviä, kuvitusta ja videoita, opettajan oppaita jne.

Suomen Kustannusyhdistyksen näkemys:
Laadukas oppimateriaali antaa opettajan keskittyä opetukseen

Kilpailu Suomen oppimateriaalimarkkinassa on tiukkaa, ja suomalaiset kustantajat tarjoavat laadukkaita vaihtoehtoja opetuksen järjestäjille.

Oppimateriaalikustantajat saavat Opetushallitukselta tietoa tulevista opetussuunnitelmista ja pyrkivät parhaansa mukaan toteuttamaan niiden tavoitteet. Tämän takia kustantajilla on valmius julkaista uudet oppimateriaalinsa aina opetussuunnitelmien vaihtuessa. Kaupalliset kustantajat sitoutuvat myös ylläpitämään materiaalin laatua vuosiksi eteenpäin sekä huolehtivat tekijänoikeuksista sekä digitaalisiin oppimateriaaleihin liittyvistä alustoista.

Laadukas, ammattimaisesti kustannettu oppimateriaali takaa, että opettajat voivat keskittyä perustyöhönsä – opettamiseen.