Koulutuspoliittiset tavoitteet
- Kurotaan kiinni oppimiskuilu parantamalla perusrahoitusta
- Laaditaan kansallinen tiekartta digitaalisuuden hyötyjen löytämiseksi opiskelussa
1. Kurotaan kiinni oppimiskuilu parantamalla perusrahoitusta
Lasten ja nuorten oppimiserot ovat kuluneella vuosikymmenellä nousseet: Pisa-tulokset ovat huonontuneet ja sosioekonominen asema vaikuttaa oppimistuloksiin OECD-maiden keskiarvoa enemmän. Näiden erojen kurominen vaatii merkittäviä toimia.
Koulutuksen rahoituksessa on tällä hetkellä valitettavan paljon erilaisia tilapäisiä rahoituksia, joita käytetään lyhyiden kehityshankkeiden läpiviemiseen, eivätkä nämä suinkaan aina johda pysyviin toimintamalleihin.
Tämän kaltainen rahoitusmalli ei tuo sellaista jatkuvuutta, jolla suomalaisten lasten oppiminen ja osaaminen voidaan parhaiten taata. On aika siirtyä lyhyistä, korvamerkityistä hankerahoituksista pysyvämpään malliin ja nostaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen perusrahoitusta siten, että pitkäjänteinen työ on mahdollista.
Oppivelvollisuusiän nostaminen on ennestään lisännyt painetta koulujen riittävän rahoituksen varmistamiseen. Opiskelijoiden oikeus hyvään oppimiseen ei saa olla kiinni kotikunnan taloustilanteesta.
Turvaamalla kouluihin maailman parhaat opettajat, riittävät koulunkäynnin ohjaajaresurssit ja laadukkaat oppimateriaalit voimme kuroa kiinni oppimisvajetta.
Ehdotuksemme: Koulujen rahoituksessa vahvistetaan perusrahoitusta ja puretaan lyhytjänteistä projektirahoittamisen mallia. Kunnille varmistetaan riittävä rahoitus sekä perusasteen että toisen asteen opetusresursseihin ja materiaalihankintoihin.
Näin varmistetaan, että oppilaat ovat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta asuinkunnastaan.
Lisätietoja:
2. Laaditaan kansallinen tiekartta digitaalisuuden hyötyjen löytämiseksi opiskelussa
Tulevaisuuden koulu ja oppimateriaalit muuttavat muotoaan, mutta tavoite ei muutu: koulun pitää antaa oppilaille riittävät valmiudet, osaaminen ja elämäntaidot. Tässä keskiössä ovat ammattitaitoiset opettajat, jotka valitsevat oppilailleen parhaiten soveltuvat oppimateriaalit – painetut tai yhä useammin digitaaliset.
Digitalisaatio onkin koko yhteiskuntamme läpileikkaava prosessi. Se on pedagogisista lähtökohdista toteutettuna mahdollisuus, johon meidän on tartuttava, jotta Suomi pysyy jatkossakin innovatiivisena ja uudistuvana teknologian ja koulutuksen kärkimaana. Meillä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole selkeää kuvaa ja tiekarttaa siitä, miten eri koulutusasteilla parhaiten hyödynnetään digitaalisuuden hyödyt.
Suomelle tulee laatia sektorirajat ylittävä selkeä tiekartta digitaalisuuden hyötyjen löytämiseksi pedagogisesti toimivalla tavalla. Kansallisen tiekartan avulla varmistetaan, että digitaalisuus toteutuu sujuvasti, selkeästi ja tasapainoisesti kaikille halukkaille. Samalla vältetään SOTEsta tutut ongelmat; eri paikkakuntien järjestelmät eivät puhu keskenään eivätkä esimerkiksi potilastiedot siirry.
Hyvä esimerkki onnistuneesta kansallisesta standardista on Opetushallituksen luoma yhteinen kirjautumisjärjestelmä MPASSid, jolla oppilaat voivat yksillä tunnuksilla kirjautua kaikkiin oppimisjärjestelmiin ja sisältöihin.
Strategian tulisi sisältää muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
- Jatketaan digitaalisen opetussuunnitelman kehittämistä edelleen muotoon, jossa oppimateriaalit kytkeytyvät siihen saumattomasti (metadatat ja niitä tukevat tekniset rajapinnat).
- Luodaan kansalliset standardit esimerkiksi oppilaiden suoritustietojen siirtoon. Jatketaan MPASSid:n kehittämistä ja edistetään sen käyttöönottoa kunnissa.
Ehdotuksemme: Kansallinen tiekartta ohjaa digitaalisen opetuksen infrastruktuurin syntyä ja kehittämistä. Käytössä on yhteisiä standardeja ja pelisääntöjä oppilaiden suoritustietojen liikutteluun eri järjestelmien välillä.