Digitaalinen äänikirja on viime vuosina nopeimmin kasvanut kirjojen julkaisuformaatti. Äänikirjamarkkina on kasvanut nopeassa tahdissa vuodesta 2016 lähtien, jolloin sekä BookBeat että Storytel aloittivat toimintansa Suomessa. Viiden viime vuoden aikana Suomen äänikirjamarkkina on viisinkertaistunut: Vuoden 2022 lopussa kustantajien arvonlisäveroton nettomyynti oli 39 M€.
Digitaalisten kirjojen liiketoimintalogiikka poikkeaa painetun kirjan myynnistä, ja siitä ymmärrettävästi liikkuu jonkin verran virheellisiä tulkintoja. Seuraavassa kuvatut asiat ovat tällä hetkellä vakiintuneet kirja-alan yleisiksi toimintamalleiksi.
Ääni- ja e-kirjoja myydään Suomessa tällä hetkellä kolmella eri tavalla: yksittäiskappaleina, lukuaikapalveluissa tai kirjastolisensseinä. Ylivoimaisesti suurin osa yleisen kirjallisuuden e- ja äänikirjamyynnistä tulee lukuaikapalveluista.
Yksittäiskappalemyynnissä ääni- tai e-kirja ostetaan omaksi, joten se on lähimpänä perinteistä painetun kirjan myyntiä. Kuluttaja maksaa kirjasta kappalehinnan ja voi sen jälkeen lukea tai kuunnella sitä rajattomasti ilman lisämaksua. Myyty yksittäiskappale jää kuluttajalle, vaikka kustantaja myöhemmin poistaisi kirjan myynnistä. Yleensä kirjan voi lukea tai kuunnella vain jälleenmyyjän sovelluksessa, eikä kirjatiedostoja voi luovuttaa toiselle henkilölle. Yksittäiskappaleita myyvät esimerkiksi Elisa Kirja, Adlibris ja Suomalainen.com.
Lukuaikapalveluiden käyttäjä maksaa kiinteän kuukausimaksun rajoittamattomasta tai osittain rajoitetusta valikoimasta. Kirjaa ei osteta omaksi, vaan kuluttajalla on luku- ja kuunteluoikeus kirjoihin niin kauan kuin kirjat ovat palvelun valikoimassa ja kuluttajalla on voimassa oleva tilaus. Lukuaikapalveluita ovat esimerkiksi Storytel, BookBeat ja Nextory.
Kirjastot ostavat kustantamoilta lisenssejä, jotka oikeuttavat kirjan lainaamiseen. Kuluttaja lukee tai kuuntelee kirjaa kirjaston omassa palvelussa. Lisenssimalleja on erilaisia, ja ne voivat perustua esimerkiksi aikaan tai lainauskertoihin. Kirjasto voi hankkia esimerkiksi lisenssin, jolla yksi kirjaston käyttäjä kerrallaan voi lainata kirjan luettavaksi tai kuunneltavaksi kahden viikon ajaksi.
Tilitysmallit perustuvat aina kustantajien ja jälleenmyyjien välisiin luottamuksellisiin jakelusopimuksiin. Jälleenmyyjä tilittää kustantajalle sopimuksen mukaisen hinnan, ja kirjailija saa kaikesta kustantajan saamasta nettomyyntitulosta kustannussopimuksen mukaisen tekijänpalkkion.
Jokaisella yksittäisellä myydyllä kirjalla on hinta samaan tapaan kuin painetulla kirjalla. Jälleenmyyjä tilittää kustantajalle jokaisesta myydystä kirjasta jakelusopimuksen mukaisen korvauksen. Korvaus ei riipu siitä, kuunnellaanko tai luetaanko kirjaa. Kirjailija saa tekijänpalkkiota jokaisesta myydystä kirjasta kustannussopimuksen mukaan.
Lukuaikapalveluiden ja painetun kirjan tilitysmallia ei voi suoraan verrata toisiinsa. Lukuaikapalvelu laskee, montako minuuttia kutakin kirjaa on kuunneltu tai luettu. Kaikki kuunnellut ja luetut minuutit lasketaan yhteen tilitystä varten, ja jokaisesta minuutista maksetaan sopimuksen mukainen hinta. Myös aloitetuista tai kesken jääneistä kirjoista maksetaan, ja eri käyttäjien kuuntelemat ja lukemat minuutit lasketaan yhteen. Jos sama käyttäjä lukee kirjan useamman kerran, siitä maksetaan uudelleen. Tilitykset jälleenmyyjältä kustantajalle perustuvat siis kuluttajan kirjan parissa käyttämään aikaan, ei yksittäisiin myytyihin kappaleisiin.
Lähes kaikissa lukuaikapalveluissa on saatavilla sekä ääni- että e-kirjoja. Luetut e-kirjat muutetaan laskennallisesti käytetyksi ajaksi niin, että noin 50 000 merkkiä vastaa yhtä tuntia. 500 000 merkin pituisen e-kirjan katsotaan siis vastaavan 10 tunnin äänikirjaa.
Lukuaikapalvelu määrittelee itse palvelun kuluttajahinnan. Lukuaikapalveluilla on useita eri tilitysmalleja, jotka määritellään kustantajan ja palvelun välisissä sopimuksissa.
Jokaisen kirjan kustannussopimuksessa määritellään, millä tavalla kustantaja voi myydä kirjaa. Kustantaja on hankkinut sopimuksella oikeudet kirjan eri julkaisumuotoihin joko kotimaiselta kirjailijalta tai käännöskirjan oikeudenomistajilta.
Kustantajan tavoitteena on yleensä pitää kirjat mahdollisimman laajasti saatavana eri kanavissa. Joskus kuitenkin esimerkiksi käännöskirjan alkuperäinen kustantaja voi rajoittaa jakelukanavia, eikä kaikkia teoksia ole siksi saatavilla esimerkiksi lukuaikapalveluissa tai kirjastossa.
Käännöskirjojen kustannussopimukset ovat usein määräaikaisia, ja sen vuoksi jotkut ääni- ja e-kirjat saattavat poistua palvelusta sopimuksen päättyessä.
Kirjailija saa kaikesta kustantajan saamasta myyntitulosta kustannussopimuksen mukaisen osuuden. Yhden kuunnellun tai luetun kirjan hinta lukuaikapalveluissa on pienempi kuin kaupasta ostetun painetun kirjan hinta, joten myös kustantajalle tuleva korvaus ja siitä laskettava tekijänpalkkio on pienempi. Toisaalta painetun kirjan myynnistä kirjailija saa korvauksen vain yhden kerran, vaikka kirja lainattaisiin tai myytäisiin eteenpäin. Lukuaikapalveluissa kirjailija saa korvauksen joka kerta, kun kirjaa kuunnellaan tai luetaan. Näitä ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska kyse on kahdesta eri liiketoimintamallista. Tekijänpalkkion muutos johtuu ennen kaikkea koko markkinan murroksesta.
Kustannusyhdistyksen vuositilaston 2022 mukaan kustantajan kirjasta saama veroton keskihinta on painetusta kirjasta 10,45 €, lukuaikapalvelun kautta kuunnellusta äänikirjasta 2,46 € ja e-kirjasta 2,51€. Näitä ei kuitenkaan voi suoraan verrata toisiinsa. Digitaalisten kirjojen myynnissä yksittäisen kirjan laskennallinen hinta on pienempi, mutta kokonaisuudessaan kirjamyynti ja maksettujen tekijänpalkkioiden määrä on silti kasvanut. Kasvu tulee uusista käyttäjäryhmistä ja lisääntyneestä ääni- ja e-kirjojen kulutuksesta.
Digitaalisen kirjamarkkinan kasvun voidaan katsoa todella alkaneen vuonna 2018, jolloin kustantajien kokonaismyynti 218 M€. Vuonna 2022 se oli suuruudeltaan 278 M€, eli kokonaiskasvu on ollut 28 %. Samassa suhteessa ovat kasvaneet myös tekijänpalkkiot. Jos arvioidaan, että keskimääräinen tekijänpalkkio on 20%, vuonna 2018 kustantajat maksoivat tekijänpalkkioita yhteensä 44 M€ ja vuonna 2022 56 M€.
Tekijänpalkkion lisäksi kustantaja maksaa myyntituloistaan myös mm. kirjan tuotanto- ja markkinointikustannukset.
Aiemmin e- ja äänikirjojen kirjastolainauksista ei ole maksettu lainauskorvauksia kirjailijoille, kääntäjille ja kuvittajille, mutta nyt valtio on korjaamassa asiaa. Kirjailija saa kirjastolisenssien myynnistä aina myös kustannussopimuksen mukaisen tekijänpalkkion riippumatta siitä, miten lainauskorvausasia etenee.
Digitaalinen julkaiseminen mahdollistaa kirjojen paremman saatavuuden. Painetun kirjan elinkaari voi olla lyhyimmillään vain kuukausia, mutta ääni- ja e-kirja voidaan pitää saatavilla periaatteessa rajattomasti. Kustantaja voi pitää kirjailijan koko tuotannon saatavilla, kun kilpailu myymälöiden hyllytilasta ei rajoita valikoimaa. Tämä on myös kirjailijan etu: kun aikaisempi tuotanto on koko ajan saatavilla, jokaisen uutuuskirjan julkaisu nostaa aina myös backlist-kirjojen myyntiä. Uudet lukijat pääsevät helpommin mukaan pitkiin kirjasarjoihin, kun sarjan kaikki kirjat ovat saatavilla.
Ääni- ja e-kirjat tuovat myös kokonaan uusia lukijoita kirjojen pariin ja madaltaa kynnystä uusiin kirjoihin tutustumiseen. Lukuaikapalveluiden sovellukset mahdollistavat suoran palautteen lukijalta kustantajalle ja kirjailijalle.
Uusi teknologia tuo uusia mahdollisuuksia sekä liiketoimintamalleihin että myös itse kirjaan. Kirjailijalla ja kustantajalla on mahdollisuus kokeilla uusia kirjoittamisen ja julkaisemisen tapoja, esimerkiksi sisällön rikastamisesta musiikin ja animaation avulla.
Oppimateriaaleja ja ammatillisia digikirjastoja myydään edellä kuvatusta poikkeavalla tavalla eikä niitä siksi käsitellä tässä.