Suomen Kustannusyhdistyksen selvityksen mukaan kirja- ja oppimateriaalikustantamisen kokonaispäästövaikutukset olivat 13 019 tonnia CO₂e vuonna 2022. Laskennan toteutti NGS Finland, ja tiedot kerättiin jäsenkyselyllä Suomen Kustannusyhdistyksen jäseniltä sekä muutamilta alan muilta avaintoimijoilta.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää niitä alan aiheuttamia päästöjä, joihin kustantajat voivat omilla päätöksillään tehokkaimmin vaikuttaa. Nyt tehty selvitys kuvaa suuria linjoja ja suuruusluokkia sekä antaa vertailupohjaa tuleville vuosille. Selvityksen mukaan kustantajien toiminnan hiilijalanjälki vastaa 4000 sähkölämmitteisen omakotitalon lämmityksen ilmastovaikutuksia vuosittain.
”Ensimmäisellä selvityskierroksella laskentaan liittyi vielä useita oletuksia ja epävarmuustekijöitä. Jatkossa pyrimme tarkentamaan laskentaa sekä kehitämme tulosten pohjalta suosituksia ilmastovastuullisiksi toimintatavoiksi, joilla alan päästövaikutukset saadaan aidosti pienemmiksi”, sanoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.
Kyselyn tulokset eivät kuvaa kirjan koko elinkaaren päästöjä. Selvitys kattaa kustantamoiden oman toiminnan sekä kirjojen tuotannon ja logistiikan päästöt jälleenmyyjälle saakka. Sen sijaan esimerkiksi kirjojen vähittäismyynti kuluttajille, kirjojen lukemisesta aiheutuvat päästöt sekä käytettyjen kirjojen kierrätys ja hävittäminen on rajattu selvityksen ulkopuolelle.
Laskennan rajaus korostaa painettujen kirjojen osuutta kokonaispäästöistä: Digitaalisten formaattien päästövaikutukset painottuvat kirjojen kuluttamiseen, kuten päätelaitteiden tuotantoon sekä niiden kuluttamaan energiaan. Tämän vuoksi nyt käsillä oleva kartoitus kattaa digitaalisten kirjojen osalta vain marginaalisen osan niiden elinkaaren kokonaispäästöistä.
Sen sijaan painettujen kirjojen päästöistä ja niiden jakautumisesta selvitys antaa kattavamman kuvan. Painettujen kirjojen tuottaminen kattaa alan kokonaispäästöistä 88 % eli 11 325 t CO₂e, rahti 5 % ja makuloinnit eli myymättömien kirjojen tuhoaminen 2 %.
Kartoituksen pohjalta ei tule tehdä vertailua painetun ja digitaalisen kirjan välillä, sillä eri formaattien ilmastovaikutukset jakautuvat hyvin eri tavoin kirjan elinkaaren ajalle. Graafinen Teollisuus ry:n liittojohtaja Suvi Oinonen muistuttaa esimerkiksi, että paperi varastoi hiiltä koko elinkaarensa ajan: ”Toisin sanoen paperinen kirja ja täysi kirjahylly toimivat hiilivarastoina.”
Kustantamon omasta energiankulutuksesta ja liikematkoista johtuvat päästöt olivat kokonaispäästöistä 6 %. Näistä puolet syntyi lentomatkustamisesta. Kustantamojen sähkönkulutuksesta 61 % ja lämmönkulutuksesta 49 % oli uusiutuvaa eli hankintaperusteisesti laskettuna päästötöntä.
Painettujen kirjojen tuotannolla ja logistiikalla on siis merkittävästi eniten vaikutusta koko alan päästöihin ja kustantamojen mahdollisuuksiin vähentää päästökuormitustaan. Useimmat suomalaiset kustantamot ovat jo tehneet ympäristövastuullisia valintoja: Vastaajista 69 % kertoi huomioivansa ympäristöystävällisyyden painotalon valinnassa. Kirjojen painomäärään suhteutettuna osuus oli 99 %.
Laskelmasta selviää, että painosmäärien nykyistä parempi optimoiminen olisi yksi merkittävä ympäristöteko: Mikäli makulointiin päätyneet kirjat olisivat jääneet tuottamatta ja kuljettamatta, kokonaispäästöt olisivat olleet tuhat tonnia pienemmät.
GHG-protokollan ohjeistuksen mukaisesti kompensaation osuutta ei ole vähennetty päästövaikutuksista. Kustantamot kompensoivat toimintansa päästövaikutuksia vielä varsin vähäisesti: esimerkiksi painettujen kirjojen tuotannon päästövaikutuksista kompensoidaan kyselyn perusteella 1 %, joka vastaa hieman yli tuhatta tonnia CO₂e. Esimerkiksi merirahtien tai mannertenvälisten lentojen päästöjä ei kompensoitu lainkaan.
Suomen Kustannusyhdistys on yhdessä Medialiiton ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa asettanut tavoitteeksi alan yritysten omasta toiminnasta aiheutuvien suorien päästöjen nollaamisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitellaan epäsuorien päästöjen vähentämistä ainakin 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Nyt toteutettu kysely on tarkoitus toistaa vuosittain, jotta voidaan seurata kokonaispäästöjen kehitystä ja alan ympäristötoimien vaikutuksia.
—